arkisto

Heijastuksia

16.11.2008 - 11.1.2009

Vuoden pimeimpään aikaan Tikanojan taidekodissa ja Kuntsin modernin taiteen museossa esitellään Heijastuksia –näyttely, jossa heijastus- ja peiliteemaa käsitellään monin tavoin. Näyttelyssä nähdään tyylipeilejä, tutustutaan peilin historiaan ja sen merkityksiin. Esillä on sekä vanhemman taiteemme peiliaiheita että nykytaidetta; maalauksia, veistoksia, videoita, valokuvia ja peilejä 1700-luvulta nykyhetkeen. Näyttelyn taiteilijajoukko on laaja. Mukana on vanhoja mestareita ja tuttuja tekijöitä, mutta nykytaiteen osalta uusia, nuoria taiteilijoita. Severin Falkman, Alexandra Frosterus-Såltin, Gunnar Berndtson, Hans-Christian Berg, Elina Brotherus, Magnus Enckell, Johanna Ehrnrooth, Eero Hiironen, Pekka Jylhä, Ismo Kajander, Kimmo Schroderus, Jyrki Siukonen, Petra Immonen. Vaasasta näyttely lähtee kiertueelle: keväällä 2009 näyttely on esillä Wäinö Aaltosen museossa Turussa ja kesällä Hämeenlinnan taidemuseossa.

Korkeiden korkojen lumoa

4.10.-9.11.2008

Stiletot. Marilyn Monroen korot ja ilmassa hulmuava hame ”Kesäleskessä”. Kelly Le Brockin stiletot, joihin Gene Wilder ihastuu ”Unelmien naisessa”. Upean Miquel Bosén kengät Almodovarin ”Tacones lejanos”-elokuvassa ja Sarah Jessica Parkerin ihannoimat ja keräämät kengät ”Sinkkuelämässä”. Ohjaajat ja käsikirjoittajat ovat tehneet stiletosta naisellisuuden ja sensuellisuuden vertauskuvan. Muotisuunnittelijat ja taiteilijat pitävät sitä veistoksena, todellisena taideteoksena. Näyttely Korkeiden korkojen lumoa kertoo vuonna 1953 Italiassa kehitetyn piikkikoron historian ja esittelee upeimmat kenkäluomukset 1950-luvulta nykypäivään; mm. tunnettujen näyttelijättärien eri elokuvarooleissa käyttämät huippukorot. Näyttely esittelee kenkämuodin suurimpia nimiä ja keskittyy historiaan sekä eri tekniikoihin, joita pidetyimpien ja loistokkaimpien korkojen luomisessa on käytetty aikojen saatossa. Näyttelyssä nähdään ensimmäisiä piikkikorkoja, joita mm. firenzeläinen Salvatore Ferragamo suunnitteli kuuluisuuksille, kuten Marilyn Monroe ja Sophia Loren. Näyttelyssä nähdään myös uudempia kenkäluomuksia, esimerkiksi Manolo Blahnikin Manolot, jotka tulivat kuuluisiksi tv-sarjasta ”Sinkkuelämää” (Sex and the City) samoin kuin suunnittelija Jimmy Choon kenkiä. Näyttelyn on tuottanut italialainen Vigevanon kenkämuseo (International Footwear Museum) "P. Bertolini" ja suunnitellut Vigevanon kenkämuseon johtaja Pier Luigi Muggiati. Kuraattorina on toiminut italialainen, kansainvälisesti tunnettu kenkäsuunnittelija Armando Pollini. Näyttely oli esillä Vigevanossa ja olympialaisten aikana Pekingissä ja jatkaa Vaasasta edelleen Berliiniin ja Madridiin.

Kengät

4.6.-28.9.2008

Kengän väri, kärjen mitta sekä koron malli ja korkeus paljastivat aikoinaan käyttäjänsä vallan ja arvon. Kenkiin siis liittyy viestejä ja merkityksiä. Kesän teemanäyttely kertoo kenkien historiaa ja esittelee kenkätaidetta. Näyttelyssä kengällä on symbolimerkitys joko itsessään tai osana teoskokonaisuutta. Kenkä voi olla taideteoksen osa, materiaali jopa itse taideteos. Esillä on vallan, viettelyn ja viattomuuden kenkiä, eri aikojen historiallisia kenkiä, designkenkiä sekä kenkiä kuvataiteessa. Näyttelyn kenkätaiteilijoita edustavat mm. unkarilainen Zita Attalai ja italialainen Silvia Levenson. Kenkädesignin huipulta ovat mm. Minna Parikka, Julia Lundsten, Aki Choklat, hollantilainen Roswitha van Rijn sekä italialaiset Andrea Pfister ja Armando Pollini. Muita näyttelyn taiteilijoita ovat mm. englantilainen Susan Cutts, ruotsalaiset Einar Jolin, Nils von Dardell ja Christian Krogh sekä suomalaiset Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Juhani Harri, Tarja Pitkänen-Walter, Kaarina Kaikkonen, Hannu Väisänen, Eero Järnefelt, Adolf von Becker ja Rudolf Koivu.

Francisco Goya

19.3.-18.5.2008

Näyttely esittelee Francisco Goyan kuuluisat grafiikan sarjat Los Caprichos, Los desastres de la guerra, La tauromaquia ja Los proverbios. Esillä on noin 150 teosta. Francisco Goya (1746-1828) kuuluu niihin maailmantaiteen mestareihin, joiden taide edelleen puhuttelee ja on hyvin ajankohtaista. Etenkin hänen ilmaisuvoimaiset grafiikansarjansa tekivät hänestä ”ensimmäisen modernistin”, jonka vaikutus 1800- ja 1900-lukujen taiteeseen on ollut suuri. Valtaosa näyttelyn teoksista kuuluu Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin.

Vincent Lunardi ystävineen kolmannella kuumailmapallolennollaan ja muita teoksia Tellervo ja Matti Waskilammen kokoelmasta

26.1.-2.3.2008

Näyttely esittelee vanhaa eurooppalaista grafiikkaa 1500-luvulta 1800-luvun alkuun saakka. Näyttelyyn valituissa kokoelman teoksissa esitellään italialaista, ranskalaista, saksalaista ja alankomaalaista grafiikkaa, nimekkäitten mestareitten teoksia ja tuntemattomampien, taitavien kaivertajien töitä. Näyttely esittelee vanhan grafiikan tekotavat ja aiheet: embleemit, laatukuvagrafiikkaa, uskonnolliset ja mytologiset aiheet, muotokuvat, vedutat, kirjalliset aiheet, ajankohtaiset tapahtumat sekä kuuluisien taidemaalareiden teosten reproduktiot.

Dorrit von Fieandt

10.10.-30.12.2007

Dorrit von Fieandtin laaja retrospektiivinen näyttely Elämän värit esittelee keramiikkataiteilijan, joka on yli 50 vuotta kestäneen uransa ajan kulkenut johdonmukaisesti omaa tietään. Vuonna 2007 80 vuotta täyttänyt Fieandt romuttaa totutut käsitykset niin keramiikkataiteen ilmaisukeinoista kuin hillitystä suomi-designistakin. Esillä näyttelyssä on uniikkiteoksia 1940-luvulta vuosituhannen vaihteeseen sekä Arabialle suunniteltuja sarjavalmisteisia esineitä ja astiastoja. Näyttelyyn on rakennettu Dorritin ateljee, joka esittelee taiteilijan käyttämiä tekniikoita ja työprosesseja. Näyttely on Helsingin kaupungin taidemuseon tuottama.

Villa Vaubanin kokoelmat Luxemburgista vierailulla

27.6. — 23.9.2007

Tikanojan taidekodin kesänäyttely esittelee luxemburgilaisen Villa Vaubanin taidemuseon kokoelmia, erityisesti 1800-luvun ranskalaista taidetta pääosin luxemburgilaisen Jean-Pierre Pescatoren huomattavasta kokoelmasta, mm. Courbet, Delacroix, Delaroche, Dupré, Troyon, Burguereau ja Lambinet. Näyttelyn teokset esittelevät mm. romanttisia maisemamaalauksia, historiallisia muotokuvia tai suurikokoisia ja värikkäitä hedelmä- ja riista-asetelmia. Vierailevan kokoelman lisäksi näyttelyssä nähdään katsaus Tikanojan kokoelmien ranskalaiseen taiteeseen.

Tyko Sallinen -
Krapulan maalarin riivaajia ja enkeleitä

22.4. — 17.6.2007

Näyttely tuo yleisön nähtäville laajat teoskokonaisuudet kolmelta 1900-luvun alkupuolen pohjalaistaiteilijalta, jotka kuuluvat ehdottomasti suomalaisen taidehistorian keskiöön. Eemu Myntti (1890 - 1943), Eero Nelimarkka (1891 - 1977) ja Einari Uusikylä (1890 - 1973) loivat kukin persoonallisen taiteen ja taiteilijauran.

Eemu & Eero & Einari

8.11.2006 — 25.2.2007

Näyttely tuo yleisön nähtäville laajat teoskokonaisuudet kolmelta 1900-luvun alkupuolen pohjalaistaiteilijalta, jotka kuuluvat ehdottomasti suomalaisen taidehistorian keskiöön. Eemu Myntti (1890 - 1943), Eero Nelimarkka (1891 - 1977) ja Einari Uusikylä (1890 - 1973) loivat kukin persoonallisen taiteen ja taiteilijauran.

Puutarhataiteen mestari Tage Andersen & Tikanojan kokoelmat

13.9. — 22.10.2006

Legendaarinen kööpenhaminalainen kukkataiteilija Tage Andersen, kuninkaallisten suosikkipuutarhuri ja mm. vanhojen toscanalaisten linnojen kuuluisa sisustaja saapuu Suomeen ja loihtii Tikanojan taidekodin salonkeihin, puutarhaan ja kappeliin uskomattoman upeita vuoropuheluita kokoelmien taideteosten ja erilaisten kukkien, hedelmien ja kasvien kanssa. Tikanojalla koetaan Andersenin sadun ja ihmeen maailma.

Barokkia, barokkia - 1600-luvun teemanäyttely

14.5. — 3.9.2006

Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi johdattelee Tikanojan taidekodin kesän näyttely barokin ajan taiteeseen 1600-luvulle. Rehevä, veistoksellinen barokkityyli levittäytyy museon kaikkiin kolmeen kerrokseen sisustustyylinä, muotina ja kuvataiteena. Muotokuvat, allegoriset ja myyttiset maalaukset, interiöörit sekä asetelmat olivat barokin ajan taiteilijoiden suosikkiaiheita. Myös taidekodin Pihakappeli on osa barokkinäyttelyä.

Mathilda & Alexandra & Fanny & Evelina

16.2. — 30.4.2006

Neljää 1800-luvun naistaiteilijaa ja taiteen uranuurtajaa, Mathilda Rotkirchia (1813-1842), Alexandra Frosterus-Såltinia (1837-1916), Fanny Churbergia (1845-1892) ja kuvanveistäjä Evelina Särkelää (1847-1936) yhdistää Vaasa. Näyttely esittelee näiden neljän taiteilijan teoksia ja valottaa myös heidän henkilökuvaansa. Nykytaiteilijan näkökulman näyttelyyn tuo vaasalainen Mia Damberg.

Helene Schjerfbeck

16.10.2005 — 29.1.2006

Tikanojan taidekodissa esitellään taidemaailman suurimpiin nimiin ja rakastetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) teoksia. Tikanojan taidekodin kokoaman näyttelyn lähtökohtana ovat olleet muutamat kauppaneuvos Tikanojan kokoelmiin kuuluneet työt, joista Tikanoja kuitenkin 1940-luvulla luopui. Schjerfbeckin tuotannon keskeiset maalaukset Varjo muurilla (1883), Saunan edessä, Diana (1915) ja Kuvakirja (1917) Tikanoja hankki taidekauppias Gösta Stenmanin kokoelmista 1920-luvun alussa.

Tikanojan taidekodissa esiteltävä näyttely tuo mm. juuri nämä Tikanojan entiset työt jälleen Hovioikeudenpuistikko 4:n seinille. Näyttely on koottu näiden teosten ja taiteilijan myöhemmin näistä tekemien varianttien pohjalta sekä teosten valmistumisajankohtana syntyneistä muista teoksista.

Veli Ekroos — Vapaa taiteilija!

8.9 — 2.10.2005

Taiteilija ja kuvataiteen edistäjä Veli Ekroos jäi kuvataideopettajan opetustehtävistään eläkkeelle ja jatkaa kuvataiteilijana. taiteen alalla yli 40 vuotta toimineen Ekroosin juhlanäyttely on esillä Tikanojan taidekodin kolmannessa kerroksessa ja Pihakappelissa. Ekroos maalaa ja tekee grafiikkaa. Hänen taideteoksensa ovat kooltaan koko seinän peittäviä tai pienen pieniä ja teoksissa on yhdistetty ei-esittävää esittävään. Ekroos pohtii usein samaa teemaa pitempään ja ryhmittelee teoksiaan diptyykeiksi ja triptyykeiksi. Teatteri- ja elokuvaharrastus näkyy hänen lavastusmaisissa laatikkoteoksissaan.

Orientalismi

8.6 — 4.9.2005

Millaisia mielikuvia sana orientalismi herättää? Millaista on orientalistinen taide? Tikanojan taidekodin kesän teemanäyttely tarjoaa näkökulmia ja esimerkkejä Välimeren maita ja Lähi-Itää kuvanneilta suomalaistaiteilijoilta. Mukana on sekä vanhempaa taidetta että teoksia useilta nykytaiteilijoilta 1700-luvulta nykypäivään.

Kukkia — Karin Oldfelt Hjertonsson

10 — 29.5.2005

Näyttely Kukkia esittelee Suomessa tällä hetkellä asuvan ruotsalaisen taidemaalarin ja -graafikon Karin Oldfelt Hjertonssonin uusimpia maalauksia. Luonto ja erityisesti kukat ovat Oldfelt Hjertonssonin tärkeimpiä innoittajia, ja se näkyy taiteilijan uusimmissa akvarelleissa. Näyttelyn kukka-akvarellit ovat vuosilta 2002-2005 ja ne ovat syntyneet taiteilijan Suomessa olon aikana. Karin Oldfelt Hjertonssonin kukat eivät kuitenkaan ole kasviopin kuvitusta vaan persoonallisia omia tulkintoja. Näyttelykokonaisuus on ollut esillä Tammisaaren museossa, Heinolan taidemuseossa ja jatkaa Porvoon Kappalaisen taloon.

Meddelanden — Viestejä

5 — 29.5.2005

Pro Artibuksen tuottamassa näyttelyssä on esillä suomenruotsalaisten taiteilijoiden uutta taontataidetta. Meddelanden - Viestejä kertoo laveasta osaamisesta, vankasta käsityöläistaidosta ja huikeasta mielikuvituksesta. Projektiin kutsuttiin karsinnan jälkeen parikymmentä taidekäsityöläistä Suomen koko ruotsinkieliseltä alueelta. 17 heistä tuli mukaan näyttelyyn. Näyttelyn lähtökohtana on metalli, muuten materiaaleja on voinut vapaasti yhdistellä ja valita. Meddelanden - Viestejä on ollut esillä Tammisaaressa ja Porvoossa ja jatkaa Maarianhaminaan.

Anders Zorn

12.2 — 5.5.2005

Ruotsalainen Anders Zorn (1860-1920) on kaikista pohjoismaisista 1800-1900-lukujen vaihteen taiteilijoista kosmopoliittisin ja suurinta kansainvälistä menestystä saavuttanut taiteilija. Hän vakiinnutti varhain asemansa myös kansallistaiteilijana. Tikanojan taidekodin näyttelyssä Zorn esittäytyy akvarellimaalarina - mestarillisena veden, värin ja valon kuvaajana. Pääpaino onkin taiteilijan varhaisessa 1880- ja 1890-lukujen tuotannossa. Näyttely perustuu Nordiska Akvarellmuseetin kokoamaan Zornin akvarellitaiteen esittelyyn.

Mia Damberg: Skymningsländer, Hämärän maat, Lands of Twilight

6 — 30.1.2005

Mia Damberg kuuluu keskeisimpiin vaasalaisiin nykytaiteilijoihin. Hän on tekstiilitaiteilija, joka käyttää monipuolisesti taiteen eri mahdollisuuksia ja lajeja sekä hallitsee monia tekniikoita luodessaan omaa persoonallista tyyliään. Dambergin teokset syntyvät intuition ja kokeilemisen kautta. Siksi ne tuntuvat myös hyvin henkilökohtaisilta. Hänet tunnetaan vahvoista ja samalla äärimmäisen herkistä teoksista. Hän käsittelee taiteessaan satuttavasti aikamme ilmiöitä ja tuntoja. Näyttely jatkaa Salon taidemuseoon 5.3.-10.4.2005 ja Helsinkiin, Galleria BE19:een 11.5.-29.5.2005.

Madonna

12.12.2004 — 30.1.2005

Tikanojan taidekodin Madonna-näyttelyssä on esillä vanhan länsimaisen taiteen Madonna-kuvia. Näyttely keskittyy Neitsyt Maria ja lapsi -teemaan ja esittelee 1200-luvun gotiikan puuveistoksia Ranskasta, 1500- ja 1600-lukujen flaamilaista ja italialaista maalaustaidetta sekä 1700-luvun myöhäisbarokin maalauksia ja grafiikkaa.

Hanna Kantokorpi: Pyhimyslegendoja

12.12.2004 — 2.1.2005

Pyhimyslegendoja -näyttelyssä taiteilija Hanna Kantokorpi on syventynyt kirkkohistorian legendaarisiin sankarihahmoihin, jotka ovat omalla tavallaan vakiinnuttaneet kristinuskoa. Kantokorpi on valinnut monia pyhimyksiä: erakoita, marttyyreja, neitsyitä tai kirjailijoita, kuten Pyhä Kristoforus, Maria Egyptiläinen, Antonius Padovalainen ja Pyhä Rosa. Kantokorpi on työstänyt pyhimysaihetta jo pitkään. Näyttelyssä nähtävät teokset ovat vuosilta 1994-2004.

Linnea maalarin puutarhassa

6.10 — 5.12.2004

Linnea on pieni tyttö, joka rakastaa kukkia ja vehreitä kasveja. Linnea tutustuu ystävänsä puutarhuri Blomqvistin kanssa ranskalaismaalari Claude Monet’n (1840-1926) kauniiseen puutarhaan Givernyssä. Linnea maalarin puutarhassa -näyttelyn akvarellit ovat ruotsalaisen kuvittajan Lena Andersonin kuvituksia kirjaan Linnea i Målarens trädgård (Linnea Maalarin puutarhassa), jonka on kirjoittanut Christina Björk.

Ernest Meissonier — Miesten kesken

26.9 — 28.11.2004

Ranskalaisen salonkimaalauksen mestari, Jean-Louis-Ernest Meissonier (1815-1891) oli 1800-luvun suosituimpia taiteilijoita ja mm. nuoren Albert Edelfeltin ja Gunnar Berndtsonin esikuva. Hänen maalaustensa aiheet edustivat 1700- ja 1800-lukujen kavaljeereja, taiteilijoita, musikantteja ja herrasmiehiä vapaa-ajan vietossa. Parhaiten hänet tunnetaan rokokoosisäkuvistaan. Näyttelyn ovat tuottaneet Helsingin kaupungin taidemuseo ja Tikanojan taidekoti.

Kasvinkumppanit — Pioni, kärhö, metsätähti, maariankämmekkä ja särkynyt sydän

9.9 — 3.10.2004

Tikanojan taidekodin syyskauden avaa viiden taiteilijan ryhmänäyttely Kasvinkumppanit, jossa taiteilijat Maija Albrecht, Inari Krohn, Ulla Liuhala, Ulla Pohjola ja Metta Savolainen lähestyvät aihetta omasta näkökulmastaan grafiikan, maalauksen ja kirjonnan keinoin. Taidekodin kolmannessa kerroksessa ja Pihakappelissa esillä oleva Kasvinkumppanit on samalla sekä tutkimusmatka kasvien maailmaan että symbolinen kuvaus ihmisen elämästä.

Unten mailla

16.6 — 5.9.2004

Unten mailla on monimuotoinen läpileikkaus taiteen nukkujiin, nukkumiseen ja uniin – 1600- ja 1700- lukujen myyttisistä nukkujista, paimenidylleistä ja allegorioista kansallisromanttiseen päiväunelmointiin sekä nykytaiteen surrealistisiin ja monitulkintaisiin unimaailmoihin.

Näyttely esittelee nukkumisteemaa monen tunnetun vanhemman taiteilijapolven mm. Nils Blommérin, Eero Järnefeltin, Hugo Simbergin, Alvar Cawénin, Maria Wiikin, Hanna Frosterus-Segerstråhlen, Pekka Halosen ja Yrjö Saarisen teoksissa. Uudempaa taidetta edustavat näyttelyssä esimerkiksi Kimmo Kaivanto, Alpo Jaakola, Risto Suomi, Kalervo Palsa ja Outi Heiskanen. Monet taiteilijoista tunnetaankin ”unimaailmoistaan”. Pihakappelin installaation ”Ruususen linnan asukkaat satavuotiaassa unessaan” on rakentanut nuori vaasalaistaiteilija, Sonja Backlund.

22 hetkeä Afrikan taivaan alla —
Tero Laaksosen ja Akseli Gallen-Kallelan kuvia Afrikasta

31.3.2004 — 31.5.2004

Kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli paitsi individualistinen taiteilija myös ennakkoluuloton tutkimusmatkailija ja seikkailija. Seikkailunnälän ehdoton huipentuma oli hänen vuosina 1909-11 tekemänsä Afrikan-matka, sisua ja rohkeutta vaatinut hyppy ekvaattorille, Brittiläiseen Itä-Afrikkaan, nykyisen Kenian alueelle. Aikanaan Gallen-Kallelan Afrikassa syntyneitä teoksia pidettiin syrjähyppynä pois tärkeiksi arvostetuista kansallisista aiheista. Vasta paljon myöhemmin näiden hehkuvan värikkäiden, ekspressionististen öljymaalausten ja välähdyksenomaisten tilannekuvien modernius ja taiteellinen ansio myönnettiin.

Gallen-Kallela kuvataiteilijan ja tutkimusmatkailijan näkökulmista kiehtoi taiteilija Tero Laaksosta (s.1953) jo paljon ennen kuin hänestä itsestään tuli taiteilija. Tämä kiinnostus on innoittanut Laaksosta viime vuosina tarkastelemaan yhtä Gallen-Kallelan tuotannon ja elämän kiehtovinta ajanjaksoa, Afrikan-kautta, ja silloin syntyneitä teoksia, matkalta tuotuja afrikkalaisia esineitä ja taiteilijan henkilökohtaista matkavarustusta sekä niitä muistoja, joita matka Gallen-Kallelassa myöhemminkin herätti. Vuosina 2003 valmistuneet 22 Tero Laaksosen maalausta ovat intuitiivisia tulkintoja Gallen-Kallelan matkasta, sen sekä taiteellisista että tieteellisistä tuloksista ja henkilökohtaisista tunnelmista.

Lena Cronqvist

8.2 — 21.3.2004

Lena Cronqvist (s. 1938) kuuluu Ruotsin nykytaiteen kiinnostavimpiin taiteilijoihin. Hänen näyttelyitään on jatkuvasti esillä niin hänen kotimaassaan kuin eri puolilla maailmaa. Hän on klassikko ja samalla vahvasti ajankohtainen. Vuonna 2002 hänet palkittiin arvostetulla Carnegie Art Award -palkinnolla.

Suomessa Lena Cronqvistin teoksia on aiemmin ollut esillä vain kahdesti. Tikanojan taidekodin katselmus tarjoaakin näin yleisölle uuden taiteilijatuttavuuden. Esillä taiteilijan uusimpia maalauksia 1990- ja 2000-luvuilta, mutta myös varhaisempia töitä sekä pronssi- ja terrakottaveistoksia.

Eemu Myntti, Aimo Kanerva, Carl Wargh —
Akvarellitaiteen voimaa ja herkkyyttä

15.1 — 9.3.2003

Eemu Myntin, Aimo Kanervan ja Carl Warghin maisema-akvarelleista koottu näyttely on luonnonkuvausta kolmen eri taiteilijan näkemyksinä ja kokemuksina. Ekspressiivistä tunnetta ja voimaa välittyy jylhistä tuntureista, asumattomasta maaseudusta, Pohjanlahden saaristosta tai lyyrisisen hauraista kasvitutkielmista. Näyttelyn työt puhuvat paljolti samasta luonnosta, vaikka ne kuvaavatkin eri aikoja, 1920-luvulta nykyhetkeen asti. Myntin, Kanervan ja Warghin maisema on luonnonkuvausta, jossa ihminen ei ole läsnä kuin korkeintaan rakentamansa miljöön elementeissä, kirkkoina, vajoina, laitureina.

Preussinsininen Odysseia —
Tapani Tammenpään grafiikkaa

15.1 — 16.2.2003

Vaasalaisen Tapani Tammenpään (s. 1934) grafiikannäyttely Preussinsininen Odysseia esittelee Tammenpää grafiikkaa kolmelta vuosikymmeneltä. Taiteilijan sinisävyisissä symbolisissa teoksissa luonnonmystiikka yhdistyy realismiin.

Kuvia — P. Vetikon piirroksia ja
Eetu Sillanpään valokuvia

25.2 — 23.3.2003

Pentti Vetikon (s. 1948) karikatyyriset kuvat ovat hilpeän humoristia ja pisteliään satiirisia. Vetikon työt tulvivat eri vuosikymmenien ajankohtaisia uutisaiheita, joita hän on osuvasti, mutta hyväntuulisesti analysoinut. Eetu Sillanpää (s. 1958) tavoittaa töittensä aiheet - ohikiitävät hetket - syvien varjojen ja valon kontrastina. Kuvat herättävät uteliaisuutta ja tunteita: arjen oivalluksia, lyhyitä hetkiä, paljon tulkittavaa. Näyttelyn työt ovat läheltä ja kaukaa, mukana on kuvia mm. Egyptistä, Kosovosta ja Kiinasta. Kuvia -näyttely liittyy sanomalehti Pohjalaisen satavuotisjuhliin. Eetu Sillanpää toimii lehtikuvaajana Pohjalaisessa ja Pentti Vetikko graafikkona.

Tuula Lehtinen — Sisustusnäyttely

19.3 — 27.4.2003

Kun arkipäivän asioihin tottuu, niitä tuskin edes huomaa. Kahvikuppi, ruokalautanen, lahjan käärepaperi, makuuhuoneen tapetti, sohvan verhoilukangas... Tamperelainen taidegraafikko Tuula Lehtinen (s.1956) hyödyntää taiteessaan keskivertokodista löytyviä ja asukkaiden tavanomaiseen elämään liittyviä, joskus intiimejäkin asioita. Hän avaa silmämme arkipäiväisyydessään unohdettujen yksityiskohtien kauneudelle herättäen ne uudelleen eloon suurentamalla - tai kärsivällisesti käsin toisintamalla massatuotannosta tuttuja kuvioita.

Näyttelynsä Tuula Lehtinen on nimennyt Sisustusnäyttelyksi. Hän haluaa näin hieman provosoida valitsemiensa kukka-aiheiden välittämää viestiä "ainoastaan" sisustuksellisina elementteinä.

Sirkka Könönen — Marenkityttö
ja muita Könös-kakkuja

28.3 — 27.4.2003

Värikkäistä eläin- ja kasviaiheisista villapaidoistaan tunnettu tekstiilitaiteilija Sirkka Könönen (s. 1947) on jo parin vuoden ajan irroitellut vapaamman taiteen parissa. Kestävien ja pestävien neuleiden sijasta hän on sommitellut kakkuja mitä moninaisimmista aineksista. Suomenkielen sana "kakku" on monimerkityksellisenä sanana inspiroinut Sirkka Könöstä, joka töissään käsittelee juuri näitä erilaisia merkityksiä. Moni kakku päältä kaunis - mistä se koostuu? mitä se kätkee? Pienet leivospalat ja yli metriset kakut ovat hauskoja, kilttejä tai tuhmia - jotkut puhdasta kitschiä, jotkut kovasti kantaa ottavia.

Tikanoja — taidekoti lapsille

4.5 — 1.6.2003

Erityisesti lapsille ja nuorille taidemuseokävijöille suunnattu näyttely esittelee Tikanojan taidekodin omia taidekokoelmia. Näyttely tutustuttaa kävijät talon tarinoihin, talossa asuneeseen perheeseen ja taideteoksiin. Esillä taidekasvatuksellisesti tärkeitä kokoelman teoksia ulkomaisilta sekä suomalaisilta taiteilijoilta. Näyttelyn yhteydessä lapsille mm. taidesalapoliisikierroksia ja lasten kamarikonsertteja

Laps' Suomen — Suomen taiteen lapsiaiheita

11.6 — 7.9.2003

Laps' Suomen — Suomen taiteen lapsiaiheita esittelee lapsikuvauksia 1700-luvulta nykyhetkeen. Mukana on taiteilijoita eri aikakausilta: Nils Schillmark, Arvid Liljelund, Hugo Simberg, Venny Soldan-Brofeldt, Hanna Frosterus-Segerstråle, Helene Schjerfbeck, Vilho Lampi, Paavo Tolonen, Rauni Liukko, Henrietta Lehtonen, Anu Miettinen.

Näyttelyssä lapsikuvauksen kohteena ovat olleet kaikki lapsuuden vaiheet, joissa lapset on kuvattu erityisesti nukkuvina ja leikkivinä. Lapsikuvauksen suosio taiteen teemana on vaihdellut: 1800-luvun lopun realistit kuvasivat mielellään lapsiparkoja, kerjäläisiä ja huutolaislapsia, mutta myös 1970-luvun yhteiskunnallisuus otti esiin lapsen aseman. Nykytaiteiljoiden teokset kertovat usein heidän omista lapsuuskokemuksistaan.

Armas Vainio (1923 — 2003)

17.9 — 26.10.2003

Keskeisen vaasalaistaiteilijan, Armas Vainion (s. 1923) takautuvaa näyttelyä Tikanojan taidekotiin suunniteltiin yhdessä taiteilijan kanssa hänen 80-vuotisjuhlanäyttelykseen, josta tulikin yllättäen muistonäyttely.

Vainion töissä on yleisöä ja arvostelijoita yleensä viehättänyt pohjalaisen maiseman ja kulttuuriperinteen ääripuolien, hiljaisen melankolian ja rajun eloisan huumorin yhdistelmä. Vainion työt ovat Pohjanmaan kansallisromantiikkaa. Jäyhien ja idyllisten maisemien ja herkkien asetelmien lisäksi Armas Vainion taiteilijanuraan mahtuu muutakin, näin etenkin 1960-luvun aikana, jolloin hän kokeili erilaisia maalaustyylejä ja aiheita. Näistä kokeilujen vaiheista jäi kuitenkin Vainion taiteeseen vahva pelkistäminen ja abstraktion käyttö.

Mika Putro — Thai - kuvamuistoja Thaimaasta

8 — 26.10.2003

Vaasalaisvalokuvaaja Mika Putro esittäytyy Pihakappelissa näyttelyllä THAI - Kuvamuistoja Thaimaasta, joka on n. 40 valokuvan sarja, jonka Putro on kuvannut kolmella matkallaan Thaimaassa 1990-luvun aikana. Valokuvien aihe on Putrolle hyvin henkilökohtainen: hänellä on kolme adoptiolasta Thaimaasta, joiden hakumatkalla myös valokuvasarja syntyi. Lasta kuvaavassa sarjassa Putro esittää myös maan sosiaalisia oloja, sen Thaimaan, joka hänelle esittäytyy ihmispaljoutena, orpoina lapsina, ränsistyneinä rakennuksina ja likaisina kujina. Hänelle Thaimaa ei ole turistimaisemia.

Carl Larsson (1853 — 1919)

8.11.2003 — 1.2.2004

Tikanojan taidekodin näyttely kertoo Ruotsin ehkä rakastetuimmasta taiteilijasta, Carl Larssonista (1853-1919). Carl Larssonin taiteella on Suomessakin vankka suosio, vaikka hänen teoksiaan on vain harvoin nähty täällä näyttelyissä. Edellinen näyttely oli vuonna 1981 Helsingissä Amos Andersonin taidemuseossa, ja sitä edeltävä taiteilijan elinaikana.

Carl Larsson -näyttely tarjoaa harvinaislaatuisen ja laajan katsauksen Larssonin parhaimpaan taiteilijakauteen, 1890- ja 1900-luvuille. Näyttely esittelee taiteilijan keskeisintä aihetta: perheen ja perhe-elämän kuvausta. Larssonin perinteisten akvarellimaalausten lisäksi näyttelyssä on mukana myös hänen grafiikkaansa sekä taiteilijan 150-vuotisjuhlavuoden valokuvanäyttely.

Hannah Kaihovirta-Rosvik — Kolme lahjaa lapselle

3.12.2003 — 6.1.2004

Vaasalainen läänintaiteilija Hannah Kaihovirta-Rosvik sai näyttelyynsä "Kolme lahjaa lapselle" vaikutteita jouluevankeliumista. Työssään hän pohtii jouluyön kertomusta tämän päivän arvostuksien valossa. Kolme viisasta miestä lahjoineen merkitsevät hänelle uskoa, toivoa ja rakkautta. Nämä ovat kolme tärkeintä lahjaa uudelle yksilölle, vastasyntyneelle lapselle. Näyttely "Kolme lahjaa lapselle" koostuu kolmesta osasta: installaatio, performanssi ja työpaja.

Uneni maisemat — Veikko Takalan takautuva näyttely

24.2 — 7.4.2002

Uneni maisemat -näyttely on harvinaislaatuinen, laaja katsaus vaasalaisen Veikko Takalan (s. 1923) taiteeseen useiden vuosien ajalta. Näyttelyssä on esillä yli 80 teoksen kokonaisuus, joka esittelee Takalan yli 50-vuotisen taiteilijauran eri vaiheita. Takala on monipuolinen taiteilija. Perinteisten materiaalien lisäksi hänen töissään on poltettua puuta, metallia, lasia, nauloja, tikkuja, muovia tai valokuvia.

Takala heijastaa monissa teoksissaan aikakauden yleistä aatemaailmaa; niin yhteiskunnallisten, poliittisten kuin ympäristöongelmienkin uhkakuvia. Silti Takalan taide ei koskaan julista - mutta se kertoo tai ainakin vihjaa.

Aika — Paula Blåfieldin retrospektiivinen näyttely

14.4 — 26.5.2002

Suurikokoiset keramiikkaveistokset ja keramiikkainstallaatiot, voimakkaat värit, vahvat muodot, salaperäiset ja hämmentävät aiheet kuvaavat Paula Blåfieldin (s. 1960) keramiikkataidetta. Häntä on totuttu pitämään suomalaisittain sangen eksoottisena keramiikkataiteilijana.

Aikaa taiteilija on pohtinut paljon, myös teoksissaan. Siksi hänen laaja takautuva näyttelynsä sai nimekseen Aika. Aika tarkastelee taiteilijan mennyttä, mutta myös tätä hetkeä - ja siten tulevaakin. Mukana on keramiikkateoksia yli 17 vuoden ajalta. Näyttelyyn Paula Blåfield on rakentanut myös aivan uuden ihosta kertovan installaation, joka yhdistää tekstejä, musiikkia, äänimaailmoja ja veistoksia. Näyttely esillä myös Mikkelin taidemuseossa 22.11.2002-19.1.2003.

Kesäyön unelmia — kurkistus keijukaisten ja maahisten maailmaan

6.6 — 8.9.2002

Kesäyön unelmia - kurkistus keijukaisten ja maahisten maailmaan esittelee ennen kaikkea suomalaisten taiteilijoiden tulkintoja keijukaisten, maahisten ja menninkäisten maailmasta. Näyttely tarkastelee taiteen keijukaisteemaa, 1800-luvun taidemaalareiden ja nykytaiteilijoiden näkemyksiä keijukaisista ja maahisista. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Fredrik Ahlstedt, Torsten Wasastjerna, Maria Wiik ja nykytaiteen tekijöitä, kuten Alpo Jaakola, Jarmo Mäkilä ja Alexander Reichstein sekä useita tekstiili-, tila- ja valokuvataiteilijoita. Näyttelyssä on lisäksi 1910-luvulla Englannissa suurta huomiota herättänyt valokuvasarja Cottingley Fairy. Esillä on myös Kansallisbaletin puvustusaarteita baleteista Pessi ja Illusia sekä Sylfidit ja Hobbitit.

Biedermeier -kauden taide

29.9 — 8.12.2002

Biedermeierin aika - 1820—1860- luvuilla - tunnetaan ennen kaikkea huonekalutyylinä, mahonkihuonekaluina ja sohvaryhminä. Mutta biedermeier on myös kuvataiteen aikaa. Biedermeierin taide esittelee keimailevan elegantteja säätyläisnaisia, arvokkaita herrasmiehiä ja porvareita, idyllisiä kartanomaisemia ja tyylinmukaisia porvariskoteja sekä von Wright- veljesten lintutauluja. Biedermeierin aikaan kuuluvat taiteilijat, kuten B.A.Godenhjelm, R.W.Ekman, Mathilda Rotkirch, J.E.Lindh, Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright.

Biedermeierrealismi edellytti loisteliaita ja valokuvantarkkoja muotokuvia aikakauden merkkihenkilöistä. Romantiikka puolestaan korosti ihanteellisuutta, kaukokaipuuta ja haaveilua. Näistä aineksista on näyttely rakennettu. Se heijastaa porvariston hillittyä charmia, mutta myös aikakauden loistokkuutta ja näyttävyyttä. Näyttelyssä voi tutustua myös biedermeierin sisutukseen - jopa muotiin.

Hullut kahvikutsut — Catharina Kajanderin keramiikkainstallaatio

29.9 — 10.11.2002

"Hullut kahvikutsut" muistuttaa elämää ja aikaa rytmittävistä rituaaleista. Installaation innoittajana on ollut Lewis Carrollin satuklassikko Liisan seikkailut Ihmemaassa, jossa koko ja aika ovat keskeisiä elementtejä. Ihmemaan teekutsuilla aika on pysähtynyt ja kello kuuden teetä juodaan aina vaan. Taiteilija Catharina Kajander muistelee Liisan seikkailuihin vertaillen kaikkia niitä rituaalinomaisia kahvikutsuja ja tilaisuuksia, joihin hän on osallistunut. Kutsut ovat hänen silmissään surrealistisia näytelmiä ja hän kokee sielun sisaruutta Liisan kanssa.

Eemu Myntti & kansainvälinen modernismi

4.2. — 13.5.2001

Vaasalaissyntyinen Eemu Myntti (1890-1943) kuului niihin 1900-luvun alun nuoriin taiteilijoihin, jotka suuresti innostuivat aikakauden modernismista. Myntti seurasi ja omaksui uusia kansainvälisiä vaikutteita opiskellessaan ja maalatessaan 1910-luvulla Pariisissa ja asuessaan pitkiä aikoja Etelä-Ranskassa 1920-luvulla. Fauvismi, kubismi ja ekspressionismi innostivat nuorta taiteilijaa. Koska kansainväliset yhteydet, Ranskanmatkat, taitelijatoverit, etelän lämpö ja etelän vahvat värit olivat Myntin taiteelle tärkeitä tekijöitä, esittelee näyttely samalla myös kansainvälistä taidetta, Myntin taiteellisia esikuvia, aikakauden ranskalaisia mestareita ja Myntin ulkomaisia, ennen kaikkea pohjoismaisia taiteilijakollegoja.

Kylpijät

24.5 — 9.9.2001

Kylpijät -näyttely on valikoima kylpyaiheisia teoksia. Suomalaisen taiteen kylpyaiheita tarkastellaan rinnastaen niitä esimerkiksi Degasin, Renoiren, Toulouse-Lautrecin, David Hockneyn ja Anders Zornin kuuluisiin kylpyaiheisiin. Mukana on teoksia 1700-luvulta nykyhetkeen yli 60 taiteilijalta. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. R.W.Ekman, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Wäinö Aaltonen, Santeri Salokivi, Pekka Halonen, Verner Thome, Leena Luostarinen, Pekka Jylhä, Paavo Paunu, Harri Larjosto.

Näyttelyyn liittyen vaasalainen lasitaiteilija Harry Huhta on luonut Pihakappeliin tilateoksen, Pienen merenneidon valtakunnan. Se toimii samalla kesällä esitettävän Pieni Merenneito -näytelmän lavastuksena. Näyttely esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 19.9.-11.11.2001.

Asko Salmi — Musta valo - maisemavalokuvia
1974 - 2000

22.9 — 21.10.2001

Asko Salmen mustavalkoisten valokuvien vahva, dynaaminen sarja koostuu kolmen elementiltään erilaisen, mutta perusluonteeltaan yllättävän samankaltaisen maiseman muotokuvista: Näyttelyn kuvissa Salmi on tutkinut New Yorkin ja Pittsburgin monumentaalista arkkitehtuuria, Vaasan rannikkoseudun meren syövyttämiä kallioita ja Norjan Lofoottien jyhkeitä, lumipeitteisiä rinteitä ja tuulten piiskaamia peltoaukeita. Valokuvat ovat vuosilta 1974-2000.

Vaasalaisen Asko Salmen valokuvien maailman kauneus on melankolista, sävyltään arvokasta. Jokainen Salmen kuvasarja on karu ja koruton, tarpeettomista detaljeista riisuttu kokonaisuus. Merkkejä ihmisestä ovat vain puhki poljetut polut, poijuissa keinuvat veneet ja valo ikkunassa tuhansien pimeiden ikkunoiden seassa.

Edelfelt Pariisissa

28.9 — 28.11.2001

Albert Edelfeltin (1854-1905) taiteen katselmus Edelfelt Pariisissa esittelee laajasti Edelfeltin taiteen ranskalaista ja yksityisluontoista puolta. Edelfelt asui suurimman osan elämästään Pariisissa, jossa hän maalasi hurmaavia pariisilaiskaunottaria, taiteilijatovereiden muotokuvia ja aurinkoisia puistomaisemia. Edelfelt loistaa näyttelyssä pariisilaistuneena kosmopoliittina ja menestyvänä seurapiirimaalarina. Näyttely valaisee myös Edelfeltin suhdetta 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten pariisilaisiin taiteilijapiireihin. Näyttelyn yhteyteen on rakennettu myös interiöörejä, mm. salonkimaalarin ateljee.

Edelfelt Pariisissa on Tikanojan taidekodin ja Turun taidemuseon yhdessä tuottama näyttely. Edelfelt Pariisissa oli esillä Turun taidemuseossa 6.5.-16.9.2001. Näyttelyn yhteyteen julkaistiin myös katalogi, Edelfelt Pariisissa. Laaja tutkimus antaa uusia tarkastelukulmia ja näkökantoja Edelfeltin taiteeseen.

Kauppaneuvoksen taidekokoelma

12.12.2001 — 17.2.2002

Tikanojan taidekoti on viettänyt 50-vuotisjuhlavuottaan ja avaa nyt juhlanäyttelyksi valikoiman teoksia omien kokoelmien yli tuhannen teoksen kokonaisuudesta esittelemään Kauppaneuvoksen taidekokoelmaa. 50 vuotta sitten kauppaneuvos Frithjof Tikanoja lahjoitti taidekokoelmansa Vaasan kaupungille hänen nimeään kantavan museon perustamista varten. Tikanojan taidekoti avasi ovensa yleisölle 26.12.1951. Juhlan kunniaksi julkaistaan myös uusi kokoelmaluettelo, 200-sivuinen kirja, joka esittelee valikoiman teoksia sekä kertoo Tikanojasta ja kokoelman syntyhistoriasta.

Uni, jossa osaan lentää — teoksia
Lars Swanljungin nykytaiteen kokoelmasta

23.1 — 5.3.2000

Swanljungin kokoelma on edustava pohjoismaisen nykytaiteen kokoelma. Suomalaisten ja muiden pohjoismaisten 1980-90-luvun taiteilijoiden teosten lisäksi kokoelmassa on myös balttilaisia, venäläisiä ja saksalaisia nykytaiteilijoita. Osa kokoelman teoksista on klassista nykytaidetta, osa ajankohtaisia nuorten tekijöiden teoksia. Näyttelyyn on valittu useita kymmeniä taiteilijoita, jotka edustavat kokoelman pohjoismais-balttilaista suuntautuneisuutta. Mukana on keskeisiä esimerkkejä suomalaisista 1980-luvun taiteilijoista, mutta pääosa näyttelystä esittelee 1990-luvun taidetta: maalauksia, veistoksia, esinekoosteita ja valokuvataidetta sekä grafiikkaa.

Hannu Riikonen — Miesten ehdoilla?

11.3 — 4.4.2000

Miesten ehdoilla? esittelee naivistiseksi luonnehditun tamperelaistaiteilijan Hannu Riikosen (s. 1945) veistoksia, reliefejä ja maalauksia. Riikosen taiteilijan "rooliasu" on väljempi kuin perinteisesti ymmärretyn naivistin. Riikonen on aistinut tyylin elastisuuden ja soveltanut sen mahdollisuuksia monimuotoisesti. Teemasta riippuen hänen taiteessaan vuorottelevat naivistinen hyväntahtoisuus ja yhteiskunnallinen kriittisyys, naurun ja vakavuuden lomittuminen. Näyttelyssä on esillä Riikosen teoksia 1970-luvulta lähtien.

Kid's craft

11.3 — 4.4.2000

Kid's craft on Vaasan kuvataidekoululaisten raikas näyttely, jossa kuvataidekoululaiset vierailevat tällä kertaa värikkäine fantasiatuoleineen kummimuseossaan. Lasten innostus ja avoimuus ovat elementtejä, joita etsitään useasti mm. naivistisesta taiteesta.

Marilyn, Mao ja Rolling Stones

16.4 — 4.6.2000

Marilyn, Mao ja Rolling Stones vie yleisön 1960-70-luvuille POP-taiteen aikaan ja esittelee sekä kansainvälisiä että suomalaisia POPin tekijöitä: Andy Warhol, Jim Dine, Roy Lichtenstein, Claes Oldenburg, Cesar, Esko Tirronen, Risto Vilhunen, Harro Koskinen, Kimmo Kaivanto ja monta muuta mielenkiintoista taiteilijaa. Näyttely on koottu Kuntsin taidekokoelman, maamme taidemuseoiden ja Århusin taidemuseon kokoelmien teoksista.

POPin tavoite oli, että taide tulisi lähemmäs kansaa, ja oli usein riemukkaan kokeilevaa. 1960-luvun taiteilijasukupolvi kampesi ulos sisäisistä maailmoista ja ahmaisi todellisuuden sellaisenaan taiteeseen. Kestokulutustavarat jääkaapeista autoihin tai pikaruoasta rahaan tunkeutuivat taiteen aiheiksi. POP oli yhteiskunnallisen tiedostavaa taidetta.

L' amour — Kuvia rakkaudesta

14.6 — 27.8.2000

L'amour - Kuvia rakkaudesta tarkastelee rakkautta kuvataiteilijoiden kuvaamana. Näyttelyn pääosassa ovat suomalaistaiteilijoiden työt taidehistoriasta nykyhetkeen. Vaikka suomalaistaiteilijat eivät juuri lepertele lemmestä, näyttelyn teokset kertovat silti lukuisia rakkaustarinoita.

Näyttely esittelee rakkauden koko kirjon: sen suloiset ja hellät , mutta myös katkerat vivahteet. Mukana on suomalaistaiteen klassikoita, mm. Albert Edelfelt, Gunnar Berndtson, Ville Vallgren, Tyko Sallinen, Wäinö Aaltonen, Åke Mattas sekä monia nykytaiteen tekijöitä, kuten Kuutti Lavonen, Marika Mäkelä, Risto Suomi, Heli Hiltunen ja Merja Parikka.

Maria Wiik (1853 — 1928)

5.9 — 15.10.2000

Maria Wiikin (1853-1928) näyttely on laajin Wiikin taiteen esittely sitten vuoden 1929 Helsingin Taidehallin muistonäyttelyn. Maria Wiikin asema taiteen historiassa on tunnustettu. Hänet luetaan Suomen 1800-luvun jälkipuolen keskeisiin edustajiin. Taiteilijatoverinsa Helene Schjerfbeckin jälkeen Maria Wiik lienee tunnetuin Suomen taidehistorian naistaiteilijoista.

Maria Wiikin ominta alaa ovat henkilöaiheet, interiöörikuvaukset ja asetelmat. keskeistä hänen taiteessaan on tunnelma. Aiheet ovat yksinkertaisia ja pienimuotoisia: valloittavat lapset ja herkät kukka-asetelmat ovat hänen tunnetuinta tuotantoaan. Muista aikansa naistaiteilijoista poiketen Wiik ansioitui myös merkittävänä julkisten muotokuvien tekijänä.

Maisa Turunen-Wiklund — Polun varrelta

5.9. - 15.10.2000

Maisa Turunen-Wiklund (s.1941) on vuoden 2000 taidekäsityöläiseksi valittu vaasalaistaiteilija. Näyttely "Polun varrelta" esittelee hänen taidettaan takautuvasti. Maisa Turunen-Wiklund edustaa taidekäsityön perinteisten tekniikkojen, solmimisen ja verkkokudonnan monipuolista hallintaa. Metalli- ja silkkilangoista hän on tehnyt mielikuvituksellisia silkkisammaleita, silkkiverkkoja sekä silkki- ja metallilankaheinäseipäitä. Vaikuttavan taitavasti taiteilija muuntaa paperia ja paperinarua käyttäen hauraita kasveja illusorisiksi teoksiksi: unikkopeltoja, kielokimppuja ja vanamomättäitä.

Lyskan pojat

7.10 — 19.11.2000

Vaasan lyseo on kasvattanut nuoria yhteiskunnan, talouselämän ja tieteen maailmaan. Myös taiteen alalla löytyy monta entistä lyseolaista. Musiikki, näyttämötaide, kirjallisuus, kuvataide, arkkitehtuuri. Lyseon 120-vuotisjuhlien kunniaksi on koottu näyttely, joka esittelee lyseosta kuvataiteen pariin lähteneitä taiteilijoita, mm. Eemu Myntti, Einari Uusikylä, Pentti Uusikylä, Juhani Harri, Viljo Revell, Tapani Tammenpää, Asko Halme, Frans Hiivanainen, Veli Ekroos.

Shanshuihua — Kiinalainen maisemamaalaus

21.10 — 3.12.2000

Shanshuihua eli "vuorivesikuva" on kiinankielinen ilmaus maisemamaalaukselle. Maisemamaalaus on kiinalaisessa taiteessa keskeistä. Perinteisen kiinalaisen maisemamaalauksen päämääränä ei ole luoda pelkästään fyysisen todellisuduen näköinen kuva, vaan herättää tietoisuus ihmisen ja luonnon välisistä yhteyksistä.

Suomeen tuotettu näyttely kiinalaisesta maisemamaalauksesta esittelee pääasiassa nyky-Kiinan tunnettuja tekijöitä. Mukana on useita kymmeniä taiteilijoita, joista osa on aiemminkin osallistunut kansainvälisiin näyttelyihin ja osa opiskellut Euroopassa ja USA:ssa. Nykytaiteen lisäksi näyttelyssä on mukana esimerkkejä vanhasta 1700-1800-lukujen kiinalaisesta taiteesta sekä kiinalaista posliinia. Teokset ovat Lähetysmuseon ja Pohjanmaan museon kokoelmista.

Näyttely on osa laajempaa näyttelykokonaisuutta, joka on ollut esillä Pekingin kansallisgalleriassa ja jatkaa matkaansa USA:han. Näyttelyn on koonnut kiinalainen museo- ja taideasiantuntijaryhmä. Näyttely kuuluu Vaasassa 20.-22.10.2000 vietettävän 10. Kulttuurifoorumin ohjelmaan. Näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 3.2.-18.3.2001 ja Kuopion taidemuseossa 6.4.-27.5.2001.

Variaatioita — Raili ja Asko Halme

26.11 — 3.12.2000

Loppuvuoden taiteilijoina esittäytyvät vaasalaiset Raili ja Asko Halme. Arkkitehtinä tunnettu Asko Halme esittelee näyttelyssä teräsveistoksiaan. Raili Halmeen osuus on retrospektio. Raili Halme on kuvataideopettajan työnsä ohella aina myös tehnyt itse taidetta. Raili Halme esittelee grafiikan ja akvarellien lisäksi myös herkkiä paperitöitään ja kollaasejaan.